 |
 |
 |
 |
| Nimi | Bakemonon Girls, Be Ambitious | Kutsumanimi | Arianna |
| Rotu | Belgianpaimenkoira groenendael | Sukupuoli | Narttu |
| Syntynyt | 29.05.2009 | Ikä | 2 vuotta 8 kuukautta |
| Omistaja | Kirsi, Rainvalley | Kasvattaja | Wolfie, Bakemono |
"Hei kattokaa tytöt, se on Dara, se on se! Juoskaa, mennään kattomaan sitä!"
Itseasiassa... se ei ole Dara. Ulkonäöllisesti se kyllä haritttaa sataprosenttisesti daramaisuuden mailla, mutta se ei ole Dara. Se on Arianna. Mainittakoot vielä pilkunviilamisen kautta, että Daraa ei edes ole oikeastaan olemassa. Dara on kirjaolento, mutta usein Dara-fanit kuvittelevat, että Koirahullun päiväkirjat ovat tositarinoita. Mutta voittehan te yli-innokkaat helkkarin belggari-ihkuttelijat vaikka kuvitella, että tää meidän söpöstelijä ois Dara. Mut painakaa kalloonne, että tää on maailman paras belggari. Simply the best. No mut joo. Monia kiinnostaa varmasti parit pienet tosiseikat, jotka ois varmasti syytä kertoa heti tähän alkuun, joten aloitetaan. Nimihän on Arianna ja virallisuuden paisuma (kennelnimi) on... *selailee webbisivujen koirat -osioaan*, Bakemonon Girls, Be Ambitious, sehän se olikin! Aika mukava nimi, eikö olekin? Niin, kyllä minustakin. Ariannahan on siis narttu, nimestähän varmasti arvaakin sen, eikö arvaakin vaan? Ariannahan on vähän niin kuin Marianne. Joillakin yleisurheilusekopäillä tosin tulee Ariannasta mieleen Berliinin korkeushypyn pronssimitalisti, Ariane Friedrich... hänel on kyllä kieltämättä aika kova ponnistusvoima (niin kuin Ariannallakin), joten voittehan te halutessanne sanoa Ariannaa Arianeksikin. Arianna on tätä tekstiä kirjoittaessani kaksivuotias ja kahdeksan kuukautta vanha. Nuorikkohan hää siis on. Arianna on syntynyt piskuisessa kennelissä, Bakemonossa, Wolfien syvässä huolenpidossa. Mutta miten ja milloin ja missä ja miksi valitsin juuri Ariannan omaksi kakrukseni silloin?
Olin haaveillut jo aikaa sitten pienestä, mustasta belggarista, josta sikiäisi nopeasti vahva ja iloinen koiruus. Pentuja ei kuitenkaan tullut piiitkiin aikoihin ja jouduin odottelemaan unelmaani mielestäni jopa liian pitkään. Eräänä päivänä datistelin koirawebbareilla ja olin muutenkin mitä tylsistynein (toisin kuin koirat, ne sekoilivat tavalliseen tapaansa ulkona ja jotkut piehtaroivat jopa mudassa, hehhehee), ja yhtäkkiä tipuin tuolilta. Ai miksi? Johtuiko se jännästä uutisesta, jossa kerrottiin, että Muse hajoaa? Johtuiko se kenties yhden messengerystäväni poikaystävän petoksista? Vai johtuiko se siitä, että sain tietoon Irc-gallerian räjähtäneen? Aika kamalia ehdotuksia, mutta ei. Vastaus on väärin, jokaisen osalta. Oikeasti järkytyin, kun huomasin, että Wolfiepöpönen halusi että minä ottaisin pienen bakemonolaisen belggarin. Hän kauppasi sitä minulle livekeskustelun kautta ja vinkui ja vinkui, että ottaisin viimeiseksi jääneen kakrun. Olin vähän niin ja näin asian kanssa. Tiesin, että minulla oli koiria ennestäänkin vaikka muille jakaa, mutta joku mystinen, nostalginen ja kliseinen voima vetosi minua ja viimeistä pentua toisiinsa. Kun kävin katsomassa sitä (myöhemmin Wolfie sanoi, että hää ties jo, että otan kersan itelleni), katselin koiraa pitkään. Itseasiassa liian pitkään, sillä silmäni lasittuivat ja pentu vikisi. Sydäntäsärkevästi. Se nousi kopastaan, hyppäsi luokseni ja nuoli minut, niin että jokainen ripsivärinokareeni ja puuterihuiskaukseni olivat tiessään. Olin kuolainen, mutta ihastunut. Tämä olisi minun koirani. Minun Bakemonon Girls, Be Ambitious, minun Ariannani.
Siispä minä, ihminen, joka nuorena vannoi, ettei koskaan perustaisi kenneliä, tai jos perustaisi, niin ottaisi sinne pelkkiä suomenpystykorvia, otin Ariannan syliini, pidin sitä hyvänäni ja vein mukanani. Se oli nyt minun, eikä kenenkään muun, ja minä pitäisin siitä parempaa huolta kuin kukaan. Wolfie sanoi, että Ariannan luonne oli osoittautunut energiseksi; aluksi en edes uskonut, että tyttö voisi olla mikään terroristi, mutta kun se oli alku-ujostelunsa suorittanut, sen kuoren alta paljastui hirmuinen peto! Se pomppi ja hyppi ja loikki ja kiljui riemusta aina, kun jotain hauskaa tapahtui. Matka kotiin sujui siis myrskyisissä merkeissä. Pääsihän siitä pienemmälläkin sekoilulla parit kiroamiset ja muut samantapaiset... mutta kun saavuimme kennelin pihaan ja koirat aloittivat perusmeininkinsä (lue = hirmuista kiljumista, ovien raapimista, ulvomista ja haukkumista), Arianna käpertyi taas suloisen hellyyttävään kuoreensa. Se oli jotenkin niin nöpösöpöhöpöä, että minun oli pakko ikuistaa Ariannan käyttäytyminen filmille ja lähettää siitä suoraan messengerissä kavereilleni. Arianna tutustui kuitenkin nopeasti kennelin koiriin ja oli hyvin sympaattinen olento niitä kohtaan. Muutaman viikon päästä se aloitti taas sekopäisen meininkinsä ja siitä tuli taas perus-Arianna. Sekopäinen hepulikonstailija. Onhan se ihan kiva, että koira on energinen ja jopa vauhkomielinen, mutta voishan tää Ariannabarianna hitusen rauhallisempi olla... menee siinä yöunet pahemmallakin kroisailijalla. Mut kaiken kaikkiaan, Arianna on kuitenkin paras ja rakas ja ihana, olipa se minkälainen tahansa.
Kaikki lukutaitoiset ja vähemmänkin fiksut ihmiset saivat varmasti pienen käsityksen Ariannan luonteesta edellisissä kappaleissa. Kuitenkin, kertaus on opintojen äiti, myös näissä asioissa. Eli jos joskus päätät saapua Tinworthin kenneliin ja moikata koissuja, muista aina, että iso, musta ja karvainen neitokainen on ylienerginen seko. Se ei välitä, minkänäköinen tai kokoinen vastaantuleva heppu on, se käy heti pomppimaan tämän päälle ja - yllätys yllätys - nuolemaan kasvot läpimäriksi ja kuolaisiksi myös. Se myös kiljuu ja karjuu ja ääntelehtii myös jotakin siltä väliltä. Kuulostaako pelottavalta? Jos pelkäät kuvailemiani ominaisuuksia, suosittelen ettet saapuisi ns. "vaaravyöhykkeelle"... tätä koiraa ei saa vieraiden aikana komeroon pakottamallaakaan, joten jokainen vieraamme joutuu kestämään sen nuolemis-, hyppimis- ja kiljumisssession alusta loppuun, ikävä kyllä. Tätä koiraa ei tulla laittamaan koskaan giljotiiniin (ei vaikka se purisi naapurin kakaroita), vaan se pysyy perheenjäsenenämme nyt ja ainiaan, nostalgista eikö? Arianna on siis selvällä suomella hyvin ihmisrakas, omalla tavallaan. Se ei todellakaan viihdy yksin, ja silloin, kun mami on asioilla jossakin, se ulvoo ja itkee ja kiljuu surusta. Tätä neitokaista ei kannata siis ihan syyttä suotta jättää ikinä yksin, vaan pysyä mahdollisimman paljon sen vieressä. Arianna ei nimittäin viihdy niin hyvin koirien kuin ihmisten seurassa. Koissujen seurassa on hitusen erakkomainen ja seinäänpainuvampi otus, vaikka kyllä se niidenkin seurassa bailaa rajusti, syyttä sitä kieltelemään! Tyttö on kuitenkin hieman... ristiriitainen tapaus, sanokaa mitä sanotte.
Arianna on terroristitohveli, poikahurttien päiväunelma, ilopilleri ja Sekosiko Monosi -ohjelman juontaja. Se on siis hyvin paisuvainen, energinen ja hyvinvoiva koira, jonka seurassa ei aika tule koskaan pitkäksi! Niin kuin alussa puhutusta Darasta poiketen meidän Ariannaneitsykkä on hyvin rohkea ja vilkas koira, toisin kuin Dara on arka ja hyvin ujo. Mä olen muuten unohtanut kertoa, minkälaisista ihmisistä meidän Arsku tykkää. No, Ari tykkää lapsista ja aikuisista ja vanhuksista ja ihqupissisteineistä ja silleen... eli ihan kaikista periaatteessa! Lemppareihin lukeutuvat kuitenkin tyyliin 14-vuotiaat tytöt ja poitsut. Toisin kuin monilla muilla koirillamme, joiden lemppareita ovat vanhukset ja pikkukakarat, Ariannalla ne lempparit ovat hiljaiset, musaa kuuntelevat ja mumiset teinitytöt ja -pojat. Näiden seurassa Arianna viihtyy paremmin kuin hyvin, ja juuri tällaiset ihmiset rauhoittavat Arianna täysin, olipa kyseessä sitten täysin tuntematon immeinen tai naapurin Kaisla, Ariannalla on sama reaktio - itseasiassa - joka ainoa kerta. Joten jos olet piskuinen teiniolio, saat varmasti Ariannan rauhoittumaan (ihme kyllä, olen tästä lähes 100 % varma!). Mutta mitäs lausahduksia olen kuullut vieraiden suusta Ariannasta? No, pikkulapset ovat sanoneet Arianaa "pelottavaksi, hirmuiseksi mustaksi jättiläiseksi", aikuiset koirafriikit "maailman iloisimmaksi touhuttajaksi", teinit "positiivisimmaksi rauhanrakentajaksi" ja vanhukset "kivaksi kaveriksi, joka lämmittä sohvanpuolikasta paremmin kuin hyvin". Monilla on siis eriäviä mielipiteitä Ariannasta. Mutta mikä on itse oma tuomioni Arskasta? No, Arianna on tietenkin PARAS, RAKAS ja IHANIN koira maailmassa. Niinpä niin.
Arianna on maailman ihanin koira lenksuilla. Siellä se ei hönkäile koskaan ja käyttäytyy mitä erinomaisimmin. Kun tyttö näkee, että ollaan lähdössä lenkille, se rauhoittuu täysin ja ottaa iisimmin kuin koskaan. Mutta auta armias, jos jäät liian kauaksi aikaa kuppaamaan hihna kädessä eteiseen - silloin tämä tyttö on kuin myrskyn merkki! Se haluaa päästä ulos tekemään pikkutoimituksiaan ja muutenkin vain duuniskelemaan, se rakastaa lenkkeilyä sydämensä kyllyydestä! Tämän neidin kanssa harrastetaan enemmän pitkiä, uuvuttavia metsälenkkejä kuin koirapuistojuoksutuksia. Toki se on käynyt koirapuistoissakin, mutta siellä se vain liimautua omistajan viereen ja nyyhki ja vinkui haluavansa kotiin (tai kenties lenkkipolulle, ken tietää). Kuitenkin, mieluummin käymme tämän neidin kanssa lenksapoluilla kuin koirapuistoissa. Vaikka sanoinkin, että neiti on mitä ihanin lenkkikaveri ja se ei hönkäile laisinkaan, saatoin juksata sinua hieman. Nimittäin, kyllä tästäkin tytöstä tarvittaessa löytyy puhtia vaikka muille jakaa, myös lenkeillä! Jos vastaan tulee joku mielenkiintoinen frendi, alkaa hullu sekoilu ja silloin jopa minulla, pitkällä ja (köh) vahvalla ihmisellä on paljon tekemistä että saa tämmöisen belgsun ruotuun! Saanhan minä sen kuitenkin aikojen kuluessa ruotuun ja sitten jatketaan matkaa tai kulutetaan aikaa leikkimällä vastaantulevan piskin kanssa. Kun tullaan lenkiltä kotiin, neityskämme on hyvin, hyvin väsynyt ja kuukahtaakin usein omalle pikkupedilleen ja se on sitten menoa unimaailmaan! Hyviä ja makoisia unia siis, piskuinen Ariannamuruseni.
Mitäs meidän pikkuneito sitten harrastaakaan? Oikeastaan kyse ei ole harrastuksista, vaan kovista, rankista ja karuista kilpailumatkoista, joista Arianna ei tosiaankaan nauti ja joilla tyttö on aina hyvin masentunut... hahah, uskoit siis minua, oletpa typerä! Joillekin koirille näyttelymatkat ovat suurta kamaluutta, mutta Arianna rakastaa uusia kokemuksia, maisemia ja tekemisiä! Joten, jatketaan. Mitä Arianna harrastaa? No, se harrastaa kuin harrastaakin,elukoiden paimennusta ja pälveelysköiräkökeitä. Paimennuksessa tyttö on todella energinen ja antaa kaikkensa. Se pärjää siinä tosi hyvin ja on hyvin optimistinen paimentaja kaiken kaikkiaan. Paimennuksessa myö tullaan kisauttelemaan tätä tyttöä aina, koska se silminnähden nauttii siitä ja on muutenkin ihan elementissään paimennellessaan lampaita ja muuta muksaa! Entä sitten palveluskoirakokeet? Jep, nekin ovat ihan Ariannan juttu, sillä se todellakin keskittyy kokeisiin ja on hyvin kärsivällinen tyttö kaikenlaisissa palvelusjutskissa. Toki kisauttelemme tyttöä myös paljon muissakin lajisissa, mutta pääasiassa Arianna kuitenkin harrastelee palveluskoirakokeita ja paimennusta. Yksinkertaista, eikös vaa?
Ariannan satu on tullut tiensä päähän. Olet oppinut ihanuudestamme ihan liikaa. Mutta eikö niin, että olet myös ihastunut tai vihastunut siihen, et ole varmasti mitään mieltä siltä väliltä, ethän? Oli miten oli, Arianna tulee aina pysymään pikku tomumajamme ulottuvilla, rakastamaan meitä ja päinvastoin, me tulemme rakastamaan sitä. Sillä on suurempi sydän kuin kellään muulla, se on maailman positiivisin ja hömelöin otus, ja se on myös pikkusyrämmestään hyvin, hyvin rauhallinen... jotenkin. Joten älä dissaa, vaan diggaa sitä, teinikielellä ajateltuna. Sillä syvällä sisimmässään Arianna ei ole sellainen sekopää kuin antaa näyttää... hyvä on, omat sekoiluni menevät jo vähän yli, lopetetaan tämä ylilyöminen nyt heti! Tuuthan kuiteskin joskus moikkaamaan Arskaa, se tykkäis kyl.
Tästä upeasta luonteesta saamme kiittää Odeaa!
| i Multicam Game Over | ii evm. |
| ie evm. | |
| e Fidge's Commercial Diamond | ei evm. |
| ee evm. |
| Näyttelyt | ||||
| pvm | järjestäjä, vnl | luokka | tuomari | tulos |
| 29.08.09. | High Wish, DK | AVO | Hobu | ERI2 |
| 12.11.09. | vAMV-09, AM | AVO | Pilvi | ERI1 PN2 SERT |
| Palveluskoirakokeet | ||||
| pvm | järjestäjä | laji, luokka | tuomari | tulos |
| 04.09.09 | Rainvalley | PAKK | Kirsi | 78p. PAKK1, BH |
| 17.09.09 | Bordersky | PAJÄ ALO | Kati | 270p ALO1 JK1 |
| Paimennus | ||||
| pvm | järjestäjä | luokka | tuomari | tulos |
| 22.08.09 | Davinheim and Debesis | Perusrata | Reetta | Hyväksytty, 62p |
| 08.10.09 | Tinworth | A1 | Kirsi | KUPI, 76p |
| 04.11.09 | HighWish | A2 | Kati | KUPI, 92p |
| TOKO | ||||
| pvm | järjestäjä | luokka | tuomari | tulos |
| 01.10.09 | Hulttion | ALO | donga | 1-palkinto, 186p. |
| 13.10.09 | Josefina | ALO | Silja | 1-palkinto, 188p. |
| Muut lajit | ||||
| pvm | järjestäjä | laji, luokka | tuomari | tulos |
Kuvat/Photos © Linda T., kiitos!
Luonne © Odea, kiitos paljon!
Tekstit ja taulukot © Kirsi R.
Jos kuvassa on koirasi, etkä halua sen kuvia käytettävän, otathan yhteyttä. Suomen tekijänoikeuslain mukaan kuvaaja saa tehdä yleisellä paikalla (tässä tapauksessa näyttelyissä) ottamillaan kuvillaan mitä haluaa, joten suosittelen esittämään pyyntönne myös kuvien ottajalle jonka sähköpostiosoite on yllä. Otan kuvat pois pyynnön saatuani, mutta kuvien jako on kuvaajan päätettävissä, ei minun.