On jo puoli tuntia siitä, kun olet kääntynyt suurelta valtatieltä pienelle hiekkatielle aidoissa Lapin maisemissa. Tie on suora, mutta täynnä ylä- ja alamäkiä. Katuvaloja ei tietenkään ole - ympärilläsi kohoavat vain hiljaiset tunturit ja tundra. On alkukesä - aurinko on jo alkanut hieman lämmittää, mutta mistään helteiden tapaisesta ei ole tietoakaan. Kaikkialla on kirkasta, lämpimämpien säiden tulon voi selvästi aistia. Ilma on puhdasta vailla kaupungin kaasuja ja päästöjä, lämpötila kieppuu kymmenen asteen tienoilla. Pilvetön taivas hohtaa kirkkaansinisenä yhteistyössä säteensä tunturijärveen kimmeltävään pintaan heittävän auringon kanssa. Kauan odotettu päivänpaiste säteilee jälleen Lapissa - routa on saanut luvan aloittaa sulamisen. Tie kääntyy voimakkaasti ja edessäsi näkyy talo, jonka pihaan se päättyy.


© Ezioman, Flickr.com
Tervetuloa, vilkommen, welcome ja sitä rataa. Olet saapunut virtuaalisesti siperianhuskyja kasvattavaan kenneliin, Haltiapolkuun. Pystyssä ollaan pysytty vuoden 2008 kesästä asti vaikka välillä on horjuttu ja meinattu romahtaa kierien kolme kerrosta pää edellä alas. Sijainti on määritelty olevan noin 40 kilometriä Inarista pohjoiseen - eli toisinsanoen keskelle ei mitään. Koirat elävät perheessämme perheenjäseninä ja saavat jokainen yhdessä ja erikseen huomiota tasapuolisesti. Suuri piha ja tontti mahdollistavat koirille huippuolosuhteet leikkimiseen, juoksemiseen, kukkaistutusten ylös kaivamiseen ja muuhun kivaan koiranelämään. Talo itsessään on suuri, valkoinen ja kolmikerroksinen, jossa huoneet ovat suuria ja ikkunat korkeita. Ulkoapäin voisi olettaa sisältä löytyvän viimeisimpää designia olevia vuodesohvia, taulutelevision ja muuta ylellistä - karu totuus kuitenkin on, että ovesta astuttaessa huomio kiinnittyy ensiksi perusteellisesti jyrsittyyn vanhaan naulakkoon ja naarmuuntuneeseen, auttamattomasti pilalle menneeseen parkettiin. Myös huonekaluissa esiintyy pikemminkin huskymaisen radikaalia muotoilua kuin suurien suunnittelijanimien ideoita. Treenauspaikkanamme toimii viereinen omistamme pelto. Myös metsää ja tunturia on meillä jonkin verran omistuksessa, joka taas mahdollistaa ehdottoman komeanäköalaiset valjakkotreenaukset mihin vuodenaikaan tahansa. Talvikautena agilityä ja tokoa treenaamme Inarissa hallilla sekä kotioloissa auratulla etupihalla. Ole kuin kotonasi, ota keksi pöydällä olevasta tarjottimesta (elleivät koirat ole niitä jo parempiin suihin korjanneet), istu tuolille, pöydälle tai lattialle (ihan minne vain, meillä ei ole niin tarkkaa) - ja ole kuin kotonasi!

SÄHKÖPOSTI | VIERASKIRJA ★ olemme VSHY:n jäseniä

★ pentumme rekisteröidään VFCI:n rekisteriin ★ löydymme VMKL:n listauksesta